”Joka juo mi­nun an­ta­maa­ni vet­tä, ei enää kos­kaan ole ja­nois­saan” (Joh. 4:14), ai­ka pal­jon lu­vat­tu. Var­sin­kin kun meil­lä on niin kova jano. Kova jano tul­la huo­ma­tuk­si ja hy­väk­sy­tyk­si, kova jano saa­da ai­kaan ja pär­jä­tä, kova jano teh­dä töi­tä ja me­nes­tyä, lo­mail­la ja saa­da ko­ke­muk­sia, kova jano löy­tää ta­sa­pai­noa ja rau­haa.