Hartauskirjoitus | Koti-ikävä
Kävin lapsena aina kesäisin seurakunnan kesäleireillä. Päivät olivat täynnä pelejä, naurua ja uusia ystäviä. Silti iltaisin, makuupussissa hiljaisuuden laskeutuessa, koti-ikävä nousi voimakkaana pintaan ja kyyneleet nousivat silmiin. Ikävöin omaa sänkyä, tuttuja ääniä ja perheenjäseniä. Lapsena koti-ikävä hävetti. Yritin olla reipas ja piilottaa itkun muilta.

